A A A

Kiihtyykö rakennemuutoksemme vai jäämmekö jumiin, kommentteja presidentti Sauli Niinistön kyselytunnilta

On ilo odottaa rakennemuutoksen kehitystä, kun Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö käy läpi Kansallisen Dynamiikan esittämiä muutoksen solmukohtia.

Suomalaisen rakennemuutoksen kestävän kehityksen tien vankkoja ensiaskeleita voitiin havaita, kun Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti radiossa kyselytunnin 2.12.2017.

Juhlavuotemme kunniaksi Niinistö oli perehtynyt Kansallisen Dynamiikan teemoihin ja soveltanut ja havainnollistanut niitä käytännössä. Hän painotti kuuluvuutta, jokaisen kansalaisen mukana olemisen tärkeyttä ja avasi vastavuoroisen riippuvuuden sisältöä seuraavasti: ”Jos on opettaja, jota arvostetaan ja oppilaat, jotka arvostavat oppimista, niin sitä kautta yhtälö on aika paikallaan.” Hän viittasi erilaisiin sukupolvien vaihdoksiin, lasten itsenäisyyspäiväjuhlaan, isäänsä metsäpäällikkönä ja veteraaneihin. Hän piirsi Suomen tulevaisuutta metsien kasvussa ja väestön ikääntymistä paradoksin kautta: ”Oulussa on paljon nuorta väkeä.”

Puhuttiin suomalaisesta identiteetistä erojen synnyttämänä.

Kyselytunnin alussa toimittaja Krista Taubert kertoi, että tarkoituksena oli keskustella muun muassa suomalaisesta identiteetistä. Sauli Niinistö painotti rajanaapuriutta Ruotsin kanssa ja nostatti pohjoismaista kuuluvuutta jälleen paradoksaalisen ilmaisun avulla: ”Toivoisi, että koko maailma olisi yhtä pohjoismaata, mutta kuilu muun maailman välille tuntuu vain kasvavan.” Yhdenmukaisesti Kansallisen Dynamiikan esittämien ajatusten kanssa hän rakensi näin kansallista ja pohjoismaista identiteettiä sille pohjalle, mikä meille keskenään on yhteistä ja suhteessa muihin – erilaista.

Niinistö puhui tulevaisuuden ennakoimattomuudesta esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena. Hän kuvasi erilaisiin ryhmiin kuulumista sanomalla, että toisaalta lapset pitää kasvattaa suomalaisuuteen ja toisaalta globaalisuuteen.

Kuuluvuuden tai osallisuuden syvällinen ymmärrys ontuu.

Presidentti Niinistö paneutui yhdessä työn tekemisen ja kuuluvuuden teemoihin monipuolisesti ja nimesi termin suomalaisittain osallisuudeksi: ”Että on terve tunne olla rakentamassa samaan suuntaan toisten kanssa asioita, ja siksi olisi tärkeää, että Suomessa varmistettaisiin se, että kaikki voisivat tuntea itsensä osallisiksi.” Hän jatkoi toiseuden teemoilla: ”että syvästi tuntisi olevansa osallisena jossain, niin tuntisi myös hyväksyvänsä kaikki muutkin, että hekin ovat osallisena jossain ja että nämä osalliset voivat tehdä keskenään yhteistyötä. Miten sen lapsille opettaisi?” Hän puhui erilaisuuden hyväksymisestä, yhdessä rakentamisesta ja jäsenten liittämisestä joukkoomme esimerkiksi kotouttamisen avulla. Hän sanoi koulurauhan tarkoittavan sitä, että pidetään kaikki mukana eikä kenellekään olla ilkeitä.

Syvällinen ymmärrys niistä kansallisen dynamiikan tekijöistä, jotka johtavat kuuluvuuden tai osallisuuden vaikeuksiin nykyaikaisissa CAS-järjestelmissä kuitenkin ontui ­­(tai paremminkin jäi uupumaan) hyvästä yrityksestä huolimatta.

Sen sijaan presidentti Niinistö kuvasi oivallisesti vaikeasti ymmärrettävää projektiivisen identifikaation ilmiötä erityisesti negatiivisia tunteita siirrettäessä, kun hän neuvoi nuorta Rasmus-poikaa esiintymisjännityksessä: ”Ajattelet vain, että nuo kaikki kuulijat suhtautuvat minuun hyvin myönteisesti.”

CAS-järjestelmien jatkuvaa epätasapainoa Niinistö kuvasi jälleen paradoksin avulla nimeten luonnon rauhan jatkuvaksi tasapainon hakemiseksi yhä kasvavan maailman väestön ja luonnon sietokyvyn suhteen.

Hän kuvasi CAS-systeemeille ominaista saman ilmiön monistumista leikkisästi televisio-ohjelman avulla ja painotti Kansallisen Dynamiikan perusperiaatteiden mukaisesti, että jokainen voi vaikuttaa.

Muutos edellyttää jatkuvaa työstämistä.

Edessämme on toinen suomalainen vuosisata. Presidentti Sauli Niinistö on ansiokkaasti työskennellyt niiden tulevaisuuden haasteiden parissa, jotka on nostettu esille Kansallisessa Dynamiikassa. Olen vakuuttunut sen merkityksestä sille, että itsenäisyyspäivän mielenosoitukset olivat rauhanomaisia. Aivan viime aikoina ovat nousseet esiin liikuteltavat rajat Helsingin Sanomien julkaistua sivuillaan salaiseksi luokiteltua tiedustelumateriaalia. Se nostatti voimakasta vastakkainasettelua. Hetken kompuroituaan presidentti Niinistö tarttui ohjaksiin ja eheytti kahtiajaon asettaen tietovuodon oikeisiin mittasuhteisiin.

Haasteita on niin edessä kuin takanapäinkin. Suomen selviytyminen edellyttää muutakin kuin retoriikkaa. Se edellyttää jatkuvaa muutoksen solmukohtien dynaamista työstämistä: jatkuvaa analyysia, jatkuvia interventioita ja jatkuvaa johtajan ja kansan välistä vuoropuhelua. On hienoa, että asioista puhutaan Suomen satavuotisjuhlallisuuksissa.

Jään innostuneena odottamaan lisää dynaamisten ilmiöiden työstämistä ja toivotan menestystä suomalaiselle muutosprosessille vuonna 2018!

2 Comments

  1. Hurrah! After all I got a webpage from where I be able to truly get helpful facts regarding my study and knowledge.

  2. Superb blog! Do you have any suggestions for aspiring writers? I’m planning to start my own site soon but I’m a little lost on everything. Would you propose starting with a free platform like WordPress or go for a paid option? There are so many choices out there that I’m totally confused .. Any tips? Thanks a lot!

Leave a comment

Your email address will not be published.