KD_TAUSTA

Tausta

Kansallinen Dynamiikka on verkkolehti, jonka julkaisussa pohditaan suomalaiselle yhteiskunnalle ominaisia tapoja organisoitua. Tavoitteena on nostaa keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä. 

Lehden systeeminen psykodynaaminen tulokulma on poikkitieteellinen lähtökohta, joka yhdistää kolminaisuuden 

  • psykoanalyyttisistä vaikutteista, 
  • ryhmädynaamisista teorioista ja käytännöistä, sekä  
  • avoimien systeemien tehtävä- ja rajatietoisuuden.

 

Lehden nimessä oleva kansallinen-sana viittaa sen toimipaikkaan Suomessa ja tarkoitukseen vaikuttaa toiminnassaan Suomesta käsin. Lehti tarkastelee Suomelle ominaisia tapoja organisoitua. Kansallinen-sana ei tarkoita, että verkostoa rajattaisiin jollain ahtaalla kansallisella, kielellisellä tai muulla periaatteella.

Lehden kustantaja on ajatushautomo Ryhmien ja yhteiskuntien dynamiikka, RYD. Lehden toimituskuntaan kuuluu Anja Salmi, Aki-Mauri Huhtinen, Olli Sinivaara ja Satu EngblomToimitustyössään lehti on sitoutunut hyvään journalistiseen tapaan. Lue lisää toimituskunnan jäsenistä… 

Kirjoitukset voivat perustua esimerkiksi seuraaviin lähestymistapoihin tai niiden yhdistelmiin.

  • Toiseuden tarkastelu: mieli, yhteiskunta, politiikka, kulttuuri
  • Sosiaaliantropologia
  • Psykoanalyyttiset lähestymistavat
  • Psykologian tutkimuksen teoriat
  • Kaaosteoria
  • Kompleksisia adaptiivisia järjestelmiä (CAS) koskeva teorianmuodostus
  • Johtamisen, johtajuuden ja organisaatiotutkimuksen teoriat
  • Historiantulkinnan ja historiallisen muutoksen teoriat
  • Filosofia
  • Mediatutkimus, kulttuurin tutkimus ja sosiaalitutkimus
  • Muut teoreettiset suuntaukset
Tarkastelun näkökulmia

Lehden lähtökohtiin kuuluu kiinnostus psykodynamiikkaan ja sosiaaliseen dynamikkaan. Näkökulmina voivat olla esimerkiksi psykoanalyyttiset tai sosiaaliantropologiset käsitykset yksilön ja kollektiivin identiteetin ja toisaalta alteriteetin eli toiseuden muodostumisesta. Täydentäviin lähtökohtiin kuuluu tarkastelu esimerkiksi kompleksisten, adaptiivisten järjestelmien (CAS) näkökulmasta, joita kuvannetaan usein Mandelbrotin fraktaalien avulla.

Video Mandelbrotin fraktaalista: Gaurav Vohra, “A fractal zoom on a Mandelbrot set, finishing on a dendrite area”.
https://www.youtube.com/watch?v=G_GBwuYuOOs 

Kompleksisissa adaptiivisissa systeemeissä (CAS) osat ovat vain osittain kiinnittyneitä toisiinsa. Olennaista on usein pienin askelin tapahtuva jatkuva muutos, joka syntyy paradoksien kautta.

Cabrera Research Lab, “Introduction to Complex Adaptive Systems (CAS)”
https://www.youtube.com/watch?v=GjwvsK-6640

Pinnallisia yksinkertaistuksia, syviä tunteita

Aikakauttamme leimaavat kansalliset mutta myös kansainvälisesti näkyvät kollektiiviset liikkeet. Ne vaikuttavat yksinkertaistuksien kautta tarjoamalla näennäisesti helppoja mutta itse asiassa pinnallisia ja pirstoutumista lisääviä ratkaisumalleja. Populistiset liikkeet ja populistiset juonteet muissa liikehdinnöissä tarjoavat tästä monia paljon puhuvia esimerkkejä.

Identiteetti, toiseus, rajat

Kansallinen identifikaatio, identiteetti, toiseus ja rajat joutuvat alituisesti kyseenalaisiksi. Sukupolvien keskinäiset suhteet muuttuvat ja sukupolvet vaihtuvat. Psyykkinen ja sosiaalinen sukupuolinen identiteetti ja sen vastapoolina toiseus muuttuvat. Samoin muuttuvat kansallinen, kielellinen, sosioekonominen ja maailmankatsomuksellinen identiteetti ja toiseus. Jäsenyydet identiteettien mukaan rajautuvissa kollektiiveissa muuttuvat jäsenten liittyessä ja toisaalta erkaantuessa. Kollektiivien ja yksilöiden identiteettien rajoihin kohdistuu alituisia haasteita rajojen liikuttelemisen ja siirtämisen vuoksi. Tilannetta monimutkaistavat yksilöiden ja kollektiivien monimutkaiset ja alati muuttuvat keskinäiset riippuvuudet.

Sekä psykoanalyyttisten että muiden käsitysten mukaan identiteetti muodostuu ja pysyy yllä identifikaation perusteella rajojen muodostuessa suhteessa toiseuteen.

Muutos epätasapainotilasta toiseen

Vallitsevissa oloissa moni kokee vaikuttamisen mahdollisuutensa vähäisiksi. Joudumme elämään paradoksien maailmassa, jossa ennakoitavuus on hyvinkin vähäistä. Tapahtumakulkuihin vaikuttavat seikat ovat usein kytkeytyneet toisiinsa vain löysästi ja toisinaan tuskin lainkaan. Muutos on usein mahdollista vain pienin askelin joskin toisinaan nopeammin. Tasapainon sijaan kehityskuvaa luonnehtii pikemminkin liike epätasapainotilasta toiseen.

Kyky tehdä yhdessä työtä

Kansallisen dynamiikan ja ajatushautomo RYD:n huomio kiinnittyy toivon, jatkuvuuden, yhteenkuuluvuuden ja muutoksen ylläpysymiseen. Huolimatta kollektiivisiin mittoihin yltävästä ahdistuksesta selviytymiselle on keskeistä kyky tehdä yhdessä työtä.

Elämme jatkuvassa muutosprosessissa

Ahdistus kuuluu väistämättä ihmisen elämään ja se lisääntyy jatkuvassa muutosprosessissa. Suru ja sen läpityöskentely on välttämätöntä kaikelle muutokselle.

Riittämättömästi käsiteltynä muutos saattaa kollektiivisten projektioiden kautta katalysoida yhtäältä vainoharhalle analogisia prosesseja polarisaation kautta muovautuneine viholliskuvineen ja toisaalta maanisen kaikkivoipaisia prosesseja vahvoine johtajineen ja muine ideaalifiguureineen. Ne kuitenkin valmistelevat tietä entistä katkerampiin kollektiivisiin pettymyksiin.

Pirstoutuminen, jumiutuminen

Suomalainen yhteiskunta on osa globaalia ilmiötä, jossa hierarkkiset yhteiskuntamallit vaihtuvat ”kompleksisiksi systeemeiksi”, jotka adaptoituvat helposti muutokseen. Jos muutosprosessi epäonnistuu, yhteiskuntaan syntyy pirstoutumista ja jumiutumista.

Verkkolehti Kansallisen dynamiikan näkökulmasta riittämätön prosessointi on omiaan johtamaan pirstoutumiseen ja pysähtyneisyyteen. Tällöin on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada aikaan integraatiota. Yhteistyötä tuskin tehdään, vaikka sille olisi olemassa vahvat syyt.

Kansallinen dynamiikka ja ajatushautomo RYD kartoittavat ja kelpoistavat konkreettisia lähestymistapoja, joiden sovelluksilla voidaan vähentää yhteiskuntamme pirstoutuneisuutta ja pysähtyneisyyttä.