A A A

AKANVIRTAA KEMIJOELLA?

Joskus small talk osuu alueille, jotka jäävät vaivaamaan mieltä ja herättävät halun perehtyä: miten niin, eikö vesivoiman lisärakentamisesta olekaan luovuttu? Patoja alettukaan purkaa?

 – Lapissa on vireillä iso maanottohanke johon minä rajanaapurina olen juuri ottanut kantaa.

Näin mainitsee Marjatta Näätänen yhteisillä kutsuilla, joilla pääsääntöisesti lauletaan joululauluja. Puheenaiheemme, Kemijoen päähaaran viimeisen rakentamattoman osuuden ottaminen voimalaitoskäyttöön, niin sanottu Sierilähanke, on etenemässä päätöksentekovaiheeseen.

– Kemijokea aiotaan padota Rovaniemen kaupunkiin kuuluvalla pätkällä.

Kyse on noin 50 – 60 kilometrin matkasta kaikkiaan. Padon pituus olisi 30 kilometriä. Tämä Sierilän patohanke muuttaisi Kemijokimaisemat Rovaniemellä täysin.

KUVA: ANTTI PEKKI

Sulattelen tuota. Filosofian tohtori Näätänen puhuu alueesta joka on järkyttämässä hänen sukunsa satojen vuosien perinnemaisemaa. Itsekin alueella liikkuneena ja viereisen valtavirran Ounasjoen pelastussoutuihin neljäkymmentä vuotta sitten osallistuneena olen tuudittautunut siihen että Suomen virtaavien vesien  valjastus on lopetettu. Mikä on jätetty olkoot vapaa.

– Nyt aiotaan rakentaa. Vaikka rantavyöhykkeellä ei saisi kaivaa. Tämä säädetään yleiskaavassa joka on voimassa myös kauempana kaupungin keskustasta Pikkuvaaran alueella. Alue kuuluu pohjavesivyöhykkeeseen, jonka pilaaminen kielletään vesipuitedirektiivissä ja vesilaissa.Kuulen asioita, joiden pitäisi olla itsestään selvyyksiä. Suomen ilmastomuutoksen torjuntapolitiikasta ja maamme energiastrategiasta tietoisena ihmettelen. Kuka, ketkä, mitkä tahot ajavat hanketta joka yhteiskunnallisesti tuottaa näin täydellistä akanvirtaa. Strategioissahan hillitään ilmastomuutosta, kehitetään päästötöntä ja haitatonta energiaa kestävästi sekä suojellaan miljöitä, kasveja ja eliöstöä. Rovaniemellä maisemaa alettaisiin tieten vesittää jo ennen ilmastomuutoksen vaikutuksia?

 

KUVA: ANTTI PEKKI

– Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu myös vaelluskalojen palauttaminen. Kemijoki oli aikoinaan lohijoki. Nyt kannattaisi lisäpatojen sijaan sijoittaa valtionyhtiö Kemijoki Oy:n varat yhtiölle annettujen kalatalousvelvoitteiden mukaisesti  luonnonmukaisten ohitusteiden rakentamiseen jo rakennettuihin patoihin. Nämä toimivat muissa maissa, kunhan niille annetaan kylliksi virtaamaa. Maa-aineksen ottolupa olisi merkillinen askel päinvastaiseen suuntaan ja menneisyyteen.

Eihän tämä patohanke mikään uutinen olekaan, huomaan. Sierilän rakentaminen on ollut vireillä jo kaksikymmentä vuotta.  Alueella on tehty ympäristövaikutusten arviointia jo viime vuosisadalla. Vähemmän sittemmin. Taloudellisia hyötyjä ja hankkeen kustannuksia on arvioitu. On muun muassa laskettu paljonko rakentamisvaihe työllistäisi.

Tutkin aiheesta käynnissä olevaa some-keskustelua.

– Lappi olisi jälleen suuryritysten siirtomaa. Hankkeen toteuttaminen tuhoaisi työpaikkoja puhumattakaan mahdollisesti uusista, luontoa tuhoamattomista elinkeinoista. Paikallisia elinkeinoja ei suunnitelmissa lasketa miksikään, ja rakentajajoukot saattavat tulla ties mistä ja lähteä kun aika on.

KUVA: ANTTI PEKKI

Hallintolain mukainen vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen ja Kuntalain mukainen osallistuminen on jätetty tekemättä. Kuntalaisille ei ole missään vaiheessa ilmoitettu hankkeesta, Näätäsen kertoman mukaan sitä ei edes löytynyt Rovaniemi.fi sivustolta 15.10.2017 jolloin asia oli akuutti.

– Hanke vaikuttaisi oleellisesti kaupunkilaisten elinympäristöön ja toimintamahdollisuuksiin. Vaikutukset  tuntuisivat Oikaraisesta Valajaskoskelle asti.

Mitä Sierilän patohanke vesittäisi

Hankkeen vaikutusalueella on toimivia maatiloja, matkailu- ja kalastuspalveluja, asuntoja ja loma-asuntoja. Niille tarjolla on:  häätö tai korvauksia. Luen hanketta hallinnoivan Kemijoki Oy:n suunnitelmaa ja ”Kemijoki, elämän virta” –strategiaa.  Yhtiö on tuottanut kokonaisia sivustoja kysymyksineen ja perusteluineen. Se kertoo, että yhtiö ”haluaa olla Suomen vastuullisin ja arvostetuin vesivoiman tuottaja”.

Toimijan nimi siis on sama kuin ennenkin Lapin vesivoimahankkeissa. Mutta, huomaan,  Kemijoki yhtiönä näyttää olevan olemassa enää bulvaanina hankkeen loppuun viennissä. Kemijoki Oy:n omistaa puoliksi (50,1%) Suomen valtio, puoliksi energiayhtiöt suurimpana Fortum, muut ovat Lapin Sähkövoima Oy, UPM, Helen Oy, Ounastuotanto Oy ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä Rovaniemen kaupunki. Vesivoimaosakkeista, itse vesisähkön tuotantotoiminnasta Fortum omistaa reilut puolet eli päättää tehon käytöstä.

KUVA: ANTTI PEKKI

Sitä paitsi, Sipilän hallitus myy Kemijoki Oy:tä. Omaisuuden osalta maina ja kiinteistöinä ja liikkeenharjoittamisen osalta  sähkön tuotantomahdollisuutena. Yhtiötä hallinnoitaisiin joiltain osin VAKE Oy:n eli valtion yhtiön kautta jolle Altia muun muassa myytiin. Pääoma pantiin silloinkin töihin myymällä yhtiöitä – mihin rahat käytetään on epäselvää. Valtion omistajaohjaus hoi, missä mennään, miksi nämäkin apajat jätetään tai suorastaan sysätään vapaiksi kelle tahansa sijoittaa? Jopa alttiiksi maasta katoamiselle?

Soitan alueella vaikuttavalle Antti Pekille, koska hänen kuten muidenkaan hanketta vastustavien paikallisten asukkaiden ääntä ei suunnitelmassa ole kuultu kuin ”hyvinä kysymyksinä”.

Patohanke patoaisi matkailun kehityksen

Matkailun merkityksen kasvu Lapissa ja tärkeässä solmukohdassa Rovaniemellä on kiistaton.

– Rovaniemeen liittyvistä mielikuvista luonnonläheisyys ja itse luonto nousee kärkisijalle. Tutkimusten mukaan, matkailu- ja kalastusyrittäjä Pekki huomauttaa.

KUVA: ANTTI PEKKI

Yrittäjä Pekki puhuu hänkin menettämisen uhan alla olevasta kehityksestä. Hän, keski-ikäinen mies, osoittaa miten vanha polvi, suuret ikäluokat, on  antanut periksi niin paljossa. Onneksi ei kaikessa kuitenkaan. Poliittisten virkojen ja muunlaisten kiipijyyden keinoin on kuitenkin liian usein liittouduttu tällaisten hankkeiden todellisten toimijoiden kanssa.

– Nuoret ymmärtävät että ympäristö ei ole myytävänä. Tässä on kyseessä sukupolvien välinen näkemysero. Ympäristötietoisuus on kasvanut, ja nuoret ottavat vastuuta tulevaisuudesta. Sierilää ei tehdä minkään ”yleisen edun” nimissä, tämä ei enää uppoa nuoriin jotka näkevät miten vanhanaikaisilla arvoilla pilataan maailmaa.

Mietin tuota: todelliset toimijat. Ne ovat Pekin mukaan Lapin Liitto ja Lapin ELY-keskus tähänastisen Kemijoki Oyn ja Fortumin ohella. Ja puolueet.

– ELY-keskuksen virkamiestä on saatettu painostaa. Myös Rovaniemen kaupunki odottaa vain tulevia kiinteistöverotuloja, ei kehittyvistä elinkeinoista tulevia tuloja. Ei ole minkäänlaista ansaintalogiikkaa. Mistä tulevat tulevaisuuden veronmaksajat ennen pitkää, näin passiivisessa skenaariossa?

KUVA: ANTTI PEKKI

Rovaniemen matkailustrategiassa Oikaraisen kylä, jonka jokitörmällä vedenkorkeus vaihtelisi enimmillään  7 metriä, lasketaan kestävän matkailun harjoittamisen ydinalueeksi. Jota siis ”kehitetään”. ”Hyvinvointi- ja virkistysmatkailu, luonnon kauneus ja rauha” ovat valtteja. Strategian mukaisesti kylät ja maaseutu jokivarressa” pidetään elävinä”.

Pekki nostaa esiin Ruotsin ja Ranskan. Niissä puretaan jo vesivoimaa eikä ainakaan rakenneta lisää. Kemijoki Oy on varautunut kalaportaiden toteuttamiseen. Mutta.

KUVA: ANTTI PEKKI

– Oikeasti vuosikymmenten puheista ja kalahisseistä huolimatta kalat eivät nouse. Eikä padottujen rantojen maisemointi, jopa omien patojen rakentaminen perhosille kuten suunnitelmissa luvataan palauta luonnontilaista, tai lähes luonnontilaista ympäristöä. Lajistoa ei näin saada takaisin.

Sierilähanke pilaisi jokirantoja yhteensä 100 kilometriä kun virran molemmat puolet lasketaan. Joessa on  elinvoimainen harjuskanta ja siellä perhokalastellaan paljon. Tähän Kemijoen osaan sivujokineen on jäänyt alkuperäisiä (eri kuin istutuskalat) geneettisesti arvokkaita paikallisia vaelluskaloja.

– Rannoilla kalastetaan esimerkiksi jättihaukia. Tämä on urheilukalastuksen uusi hitti. Sen perään tullaan myös Ruotsista.

KUVA: ANTTI PEKKI

Myös harvinaisia  kasveja on asettunut tähän Kemijoen vanhaan perinnemaisemaan. Direktiivilajeja (siis EU:n puitteissa harvinaisia, suojelua vaativia) on vähintään 6. Rauhoitettuja lajeja on 13. Rantaniityillä elää kaksi äärimmäisen harvinaista perhoslajia: apilakirjokääriäinen ja laaksoarho. Hiljattain on myös löytynyt useita esiintymiä lapinleinikkejä juuri kaivuupaikan vierestä. Alueen linnusto on tutkimatta, mutta tiedetään että kurjet levähtävät ja yöpyvät siellä.

KUVA: ANTTI PEKKI

– Ja nyt sitten löytyi raakku. Kävi ilmi, että jokisimpukkakanta lienee peräisin ajalta ennen Kemijoen valjastamista, voisiko tämän myötä odottaa päätöksentekoon kaukonäköisyyttä?

Tätä kysytään somessa, jossa hanketta vastustaneet ja edelleen vastustavat keräävät voimia viimeiseen taistoon.

Sierilän mittakaava on mitätön

mutta vaikutukset siis peruuttamattomia. Uuden padon ja voimalaitoksen rakentaminen olisi energiataloudellisesti varsin pieni siivu lisää Suomen sähkön tuotantoon. Ja, onko sille edes kysyntää Suomessa, saattaa olla että sähkö vain tuotetaan Kemijoella mutta tarve on muualla. Laskennallisesti 22 000 omakotitaloa saisi sillä sähkönsä. Sähkövoiman myynti tietysti kiinnostaa toimijaa (esim Fortum) etenkin silloin kun säätövoimaa tarvitaan ja hinta pörssissä kallistuu. Pitää muistaa että suurin osa Fortumin vesisähköstä tuotetaan Ruotsissa.

KUVA: ANTTI PEKKI

Sierilän tapaus on käynyt läpi kaikki oikeusasteet, enää odotetaan rakentamis- tai rakentamattajättämispäätöstä, jonka tekee, yllätys yllätys, omistajayhtiö. Kuka, tai mikä liekin. Vesivoiman tuotannon odotetaan myönteisen päätöksen myötä kasvavan nykyisestä 14 Terawattitunnista viiteentoista vuoteen 2030.

Otan varmuuden vuoksi vielä yhteyttä Näätäseen.

– En usko että tuo kasvu tulee toteutumaan. Sierilän rakentaminen vähentäisi muiden voimaloiden tehoa.

Vesilain mukaan on hankkeissa tehtävä intressivertailu. Kemijoki Oy:n mukaan Sierilän tuotanto olisi 155 GWh ja teho 44 MW eli keskimäärin tuotetaan 40% teholla. Energiana tuo on 1.2 % Olikiluoto 3:n tuotannosta ja tehona 2.75%. Investoinnin hinta on lehtitietojen mukaan noin 150 M€, joten ollaan aivan rajoilla kannattaako investointi, koska sähkön markkinahinta tuskin nousee yli 40 €/MWh seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Edes kannattavuudesta ei siis ole täysiä takeita. Arvokkaiden, vielä jäljellä olevien jokien patoamisen sijaan kannattaisi kehittää yhteiskuntaa sähköpihimmäksi. Nykyisiä voimaloita voi tehostaa ja uusia uusiutuvan energian hyödyntämistapoja luoda ja kehittää. Kemijoki Oy:llä ja sen seuraajilla riittää vastuita nykyisten voimaloiden ympäristöjen hoidossa ja vaelluskalojen ohitusteiden rakentamisessa.

 

 

 

1 Comments

  1. Tuossa olemme suomentaneet ruotsalaisten tutkimuksia ympäristöön sopeutetun vesivoiman taloudellisista arvoista. Halusimme Suomessa tuoda näitä lukuja esille vastapainoksi vesivoimalobbaamiselle.

    Linkki:
    http://www.aitotaimen.fi/uutiset

Leave a comment

Your email address will not be published.