Työpajan näyttelijät Jonnakaisa Risto, Taisto Oksanen ja Anna-Sofia Tuominen. Kuva: Satu Engblom / RYD
Työpajan näyttelijät Jonnakaisa Risto, Taisto Oksanen ja Anna-Sofia Tuominen. Kuva: Satu Engblom / RYD

Tunnista korruptio -työpaja 9.10.2021

Olli Sinivaara, RYD

RYD-ajatushautomo järjesti Tunnista korruptio -työpajan Helsingissä 9.10.2021. Työpaja oli suunnattu nuorille poliitikoille, yläikärajan ollessa noin 40 vuotta. Mukaan oli ilmoittautunut 32 kunnallispolitiikassa ja poliittisissa järjestöissä toimivaa henkilöä sekä eduskunta-avustajia. Yhteensä tilaisuuteen osallistui 27 henkilöä. Työpajan paikkana oli Hietsun Paviljonki, jonka avara ja valoisa juhlatila sopi erittäin hyvin työpajan miljööksi.

Puolueista edustettuina olivat kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Mukaan ilmoittautuneille sosiaalidemokraattien ja perussuomalaisten edustajille oli tullut viime hetken esteitä. Edustettuina olleista puolueista paikalla oli niin nuorisojärjestöjen aktiiveja kuin jo kokeneempia kunnallispoliitikkoja.

Ständi2

Social dreaming avaa yhteisen tilan

RYD:n perustaja ja johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Anja Salmi emännöi Social dreaming -osion sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaan avaussanojen jälkeen. Social dreaming on menetelmä, jossa osallistujat asettuvat yhteiseen tilaan kertomaan näkemiään unia. Tavoitteena on häivyttää yhteisyydestä sekä ryhmädynaamiset että yksilöpsykologiset elementit. Menetelmän on kehittänyt ’eri värisistä hatuista’ eli organisatorisista rooleista yleisemmin tunnettu Gordon Lawrence. Siinä tuolit asetellaan minkä tahansa luonnossa esiintyvän järjestäytyneen mutta rajattoman kuvion muotoon. Tällä kertaa tilan muodostivat kuvataiteilija Ilkka Väätin lumihiutaleen muotoon asettelemat tuolit, joilla istuttiin kasvot keskustasta poispäin. Siten luodaan tunnelma rajattomasta jatkuvuudesta ja sitä kautta suuremmasta kuuluvuudesta ja yhteisöllisyydestä kuin vain tässä ja nyt. Intiimien unien jakaminen synnyttää vähitellen yhteisen kollektiivisen.

Social dreaming -menetelmällä pyritään tuomaan esiin ajatusten ja tunteiden yhteistä, jaettua luonnetta. Ajattelu on ihmisten välissä, ei yksilöiden omistusta tai omaisuutta. Kerrottujen unien yhteiset ja samankaltaiset piirteet toivat esiin aikakautemme elämän yhteistä tajuntaa: Unissa toistuivat yksilön voimattomuus ja avuttomuus suurten voimien ja luonnonmullistusten armoilla. Toisaalta niitä yhdistivät myös yksilön kaikkivoipaisuudesta nousevat helpot ratkaisut mahdottoman vaikeisiin ongelmiin. Kun unia pohdittiin yhdessä Anja Salmen johdolla, havaittiin unissa lopulta myös paljon toivoa.

Alustus korruption käsitteen laajasta ymmärryksestä

Työpajan seuraavassa osiossa Jaana Hallamaa piti alustuksen Tavistock Instituutissa työskentelevän Mannie Sherin ja australialaisen Susan Longin ajatusten pohjalta aiheesta  ”Korruptio yhteisöperversiona”. Hän toi kiteytyneesti mutta syvällisesti esiin näkemyksen korruptiosta yhteisöperversiona, jossa jokin organisaatio tai ryhmä alkaa keskittyä muuhun kuin perustehtäväänsä.

Alustuksessa kysyttiin, onko olemassa erityistä suomalaista korruptiota, jota meidän on vaikea nähdä. Vaikka Suomi on usein kansainvälissä vertailuissa korruptoitumattomuuden mallimaa, itsetyytyväisyyteen ei ole syytä. Sen sijaan on pohdittava, millaisia erityisiä korruption muotoja meiltä löytyy.

Jaana Hallamaa, RYD. Kuva: Satu Engblom / RYD

Esityksen mukaan korruptio on aina suhdekäsite luoden sidoksia. Tällöin on kysyttävä, milloin luottamuksellisuuden verkosto muuttuu yhteisten salaisuuksien kudokseksi. Vähitellen ryhmä itse voi muuttua tehtäväksi, jota se alkaa hoitaa. Korruption taustalla ovatkin vahvasti ryhmädynaamiset prosessit, jotka tähtäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen ja suojaamiseen perustehtävänkin hoitamisen uhalla. Ryhmäprosesseihin on vaikea puuttua, koska ne ovat usein tiedostamattomia. Ryhmän paine rajaa ja suuntaa yksilön harkintaa.

Alustuksen lopuksi Hallamaa esitti kysymyksen, voiko korruptiota torjua jonkinlaisella
perversioterapialla. Hän korosti, että kaikki inhimillinen toiminta edellyttää ryhmiä vahvistaen sekä hyvää että pahaa. Ryhmät luovat mahdollisuuden ajatella ja toimia luovasti ja tehdä yhteistyötä. Ryhmämekanismit voivat kuitenkin myös heikentää yksilön harkintaa ja houkutella toimimaan keskeisten arvojen vastaisesti. Joka tapauksessa on selvää, että epäkohtiin voidaan puuttua vasta kun ne tunnistetaan. Juuri tähän korruption ymmärtäminen yhteisöperversiona tähtää.

Alustus sai kiittävän ja innostuneen vastaanoton. Yksi paikalla ollut kunnallispoliitikko kuvasi alustusta voimaannuttavana. Kun alustuksen jälkeen siirryttiin keittolounaalle yhteisen pitkän pöydän ääreen, keskustelu korruption luonteesta ja yhteiskunnan ryhmäprosesseista oli vilkasta. Yhteinen ymmärrys ilmiön laajuudesta oli alkanut avautua ja uusia kohtaamisia syntyä.

Työpajassa lounastettiin yhteisen pitkän pöydän ääressä.

Transparency International Suomen puheenvuoro

Lounaan jälkeen vuorossa oli Transparency International -järjestön edustajan puheenvuoro. Sen piti varatuomari Pentti Mäkinen, joka puhui korruptiosta juridisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta. Mäkinen korosti samaa asiaa: vaikka Suomi näyttäytyy korruptoitumattomuuden mallimaana, itsetyytyväisyyteen ei ole syytä.

Mäkisen mukaan korruption ominaispiirre on, että se tapahtuu aina piilossa. Suomi on vahvasti avoin demokraattinen yhteiskunta, mutta tämän kääntöpuolena on korruption kätkeytyminen näkymättömiin. Juridiikka korostaa helposti liikaa muotoja, kun tärkeintä on tarkoitus. Tikkunekkukin voi olla merkittävä lahja, jos tarkoitus on väärä.

Pentti Mäkinen, Transparency International Suomi. Kuva: Satu Engblom / RYD

Elämää Olemattoman kunnassa

Työpajan viimeisessä osiossa päästiin tutustumaan Olemattoman kunnan toimintaan dramaallisten kohtausten kautta. Fiktiivisestä suomalaisesta Olemattoman kunnasta oli löydettävissä paljon tuttuja ja tunnistettavia piirteitä. Kohtausten lähtökohtana oli uuden kunnanjohtajan, Siirin, saapuminen Olemattomaan, jossa hänet otti vastaan valtuuston puheenjohtaja Kati ja sivutoiminen hallintojohtaja Pekka. Käsikirjoitus oli RYD:n, ja kohtaukset oli sovittanut ja ohjannut näyttelijä, näyttelijäntyön professori Elina Knihtilä. Näyttelijät olivat Anna-Sofia Tuominen, Jonnakaisa Risto ja Taisto Oksanen.

Työpajan osallistujat seuraamassa Olemattoman kunnan kohtauksia. Kuva: Satu Engblom / RYD

Korruptiota yhteisöperversiona lihallistaneiden kohtausten jälkeen niiden tilanteita analysoitiin. Karikaatyrin ja kärjistetyn satiirin keinoja hyödyntäneet kohtaukset saivat aikaan innostunutta keskustelua kätketyistä valtarakenteista ja tausta-asetelmista. Esiin nousi asenne, jossa tärkeintä on tehdä kuten aina ennenkin ja pitää poissa ulkoiset uhat ryhmälle. Tilanteita tunnistettiin liiankin tutuiksi. Syntyi jaettuja oivalluksia ryhmädynaamisten voimien vaikutuksesta kunnallispolitiikassa ja yhteiskunnan toiminnassa laajemminkin. Näyttelijöiden heittäytyvä ja omistautunut ote tempasi työpajan osallistujat mukaan ryhmädynamiikan pyörteisiin.

Loppureflektio

Tunnista korruptio -työpajan antia puitiin loppukeskustelussa. Keskustelun perusteella nuoret poliitikot olivat saaneet työpajasta paljon aineksia yhteiskunnan ja oman työnsä ymmärtämiseen. Konkreettisia kehitysehdotuksia ryhmädynaamisen korruption kitkemiseksi esitettiin. RYD:n jäsenet olivat ilahtuneita ja kiitollisia työpajan osallistujien aktiivisuudesta ja läsnäolosta. Alun Social dreamingilla avattu yhteinen, dialoginen tila pysyi avoinna koko työpajan ajan.

RYD:n seuraava Tunnista korruptio -työpaja järjestetään Tampereella Helmikuussa 2022. Tästä tulee lisätietoja myöhemmin.

Jaa tämä

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *