A A A

Lintujen muuttoliikkeissä on asioiden toistuvuuden tuoma lohtu ja varmuus

Skinnarsin lintutorni on mukana EU:n rahoittamassa Baltic Wings projektissa. Se sijaitsee Kökarin saarella Österbyggen kylässä ja näkymä tornissa on 360 astetta.

 

Muuttolintujen kalenteri ei ole sama kuin silloin, kun esi-isämme odottivat niiden palaavan. Vanha loru kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään on päivittynyt 2000-luvulle aikaistumalla. Osa muutoksesta on todellista, muun muassa ilmaston lämpenemiseen liittyvää lajien elinpiirien laajentumista. Tuo vanha hieno sanonta on kuitenkin historiallisesti todempi, sillä lintujen saapumistilastojen aikaistumisen osasyynä ovat niiden muuttoa nykyään tarkkailevat lukuisat lintuharrastajat. Tieto lintujen muutosta oli aiemmin koko maata koskevaa yleistietoa, joka oli hankittu arjen askareiden ohessa.

Maaliskuun 13. päivä: Lumipyry on iltapäivästä alkaen koetellut muuttolintuja; Raisionlahdella on nähty etelän suuntaan palaavia töyhtöhyyppäparvia. Päivällä on ollut metsähanhimuuttoa, ja niitä sekä muutamia tundrahanhia lepäilee nyt Lieto – Pöytyä – Mynämäki alueen pelloilla, joukossa muutama lyhytnokkahanhi.

Viime viikolla jopa 200-400 linnun kiuruparvet ja muutama pieni pulmustokka hakivat Turun alueelta ruokailumaita, ja joutsenet ja sekä kanadanhanhet pysäyttivät muuttonsa yhä jäässä olevien lintulahtien äärelle. Lähes lumettomalla tai ohuen lumikerroksen kattamalla, vuoroin uutta lunta tuiskuavalla, vuoroin sulavalla rannikkoalueella muuttolintujen määrä lisääntyy tilapäisistä viivästyksistä huolimatta.

Havainnoinnin tehokkuutta on lisännyt lintujen määritysoppaiden ja havaintovälineistön yleistyminen ja kehittyminen.

Kun harrastajat asettuvat muuttolintujen käyttämien muuttolinjojen äärelle, on näistä paikoista parhailla esteetön laaja havaintosektori, ja hyvissä olosuhteissa on parinkin kilometrin etäisyydellä kulkevan muuton seuranta mahdollista. Useilla havainnointipaikoilla on nykyisin myös lintutorneja. Ne ovat selvä merkki hyvästä lintujentarkkailupaikasta.

Muuttolinnut kiinnostavat meitä vuosittain edelleen

Vaikka jääkauden jälkeisen metsästäjä-keräilijä -kulttuurimme piirteet olisivat vaimenneet, monet harrastajat pitävät tänä päivänä niin kutsuttua vuodenpinnalistaa, johon he merkitsevät kunakin vuonna havaitsemansa lintulajit. Nämä listat, kuten myös retkenlajiveikkauslistat tuovat kaikki lajit samalle viivalle – tavalliset ja harvinaisemmat. Monella harrastajalla on tavoitteena kattavan vuodenpinnalistan kokoaminen – he toimivat lajeja kirjatessaan kuten keräilijä-metsästäjä pyrkiessään keräämään ”varastoonsa” mahdollisimman suuren osuuden tarjolla olevasta luonnonkierron resurssista. Useat harrastajat myös vertaavat vuosittain näkemiensä lajien määriä, ja joukosta erottuvat niin ”hyvät” kuin ”huonotkin” vuodet.

Metsä- ja tundrahanhia loimaalaisella pellolla. Tundrahanhien suuret määrät ovat tänä keväänä yllättäneet hanhien katselijat.

Harrastajilla on paljon tietoa siitä, mitkä syyt ovat erilaisten vuosien takana.

Korkeapainekeväiden aikana linnut muuttavat korkealla, jolloin niitä on vaikea nähdä tai määrittää, kun taas ”vääristä” suunnista tulevat ilmavirtaukset lisäävät poikkeuksellisten lintulajien havaitsemismahdollisuuksia ja matalapaineet lumimyräköineen tai ukkosrintamineen ”tiputtavat” muuttoa paikallisiksi linnuiksi. Pitkässä juoksussa tapahtuu myös muutoksia, jotka voivat liittyä muuttuneisiin muuttoreitteihin tai lintukantojen muutoksiin – kultasirkku ei enää muuta Suomeen, vaan on vastikään lajien punaisessa kirjassa todettu Suomesta kadonneeksi lajiksi; monet lajit ovat muuttuneet uhanalaisuudessaan seurattaviksi tai uhanalaisiksi.

Kaikki harrastajat eivät harrasta samalla tavalla. Kaikki eivät esimerkiksi kerää mainittuja listoja eri lajeista, mutta muutto ja sen seuraaminen vaikuttavat olevan useimmille tärkeitä. Tekemässäni kyselyssä, johon 66 Turun Lintutieteellisen yhdistyksen harrastaa vastasi, 98% vastaajista pitää paikallisten lintujen tarkkailua itselleen tärkeänä, muuton seurannasta kiinnostuneita on 91%. Vastaajista keväisin aktiivisesti harrastavia on 84%, kesällä 70%, syksyllä 75% ja talvella 60%.

Tukkasotkia Kökarissa. Vesilinnut viivästyttävät muuttoaan talvien lauhtuessa. Ahvenanmaalla talvehtii jääolosuhteiden salliessa tuhansittain tukkasotkia odottamassa pesimäalueilleen paluuta. (Kuva on otettu viime reissulla Skinnarsin lintutornista)

Miksi harrastamme lintuja?

Suomen valoisa kevät, kun päivänvaloa on suurin osa vuorokaudesta, on perussyy lintujen kevätmuuttoon: pesintä onnistuu varmimmin, kun ravintoa on etsittävissä lähes vuorokauden ympäri. Kaikki luonnossa on syklistä ja perustuu kiertoon. Jos ravintotilanne on lintujen pesimäaikaan huono, pesyeistä tulee pienempiä kuin hyvinä ravintovuosina, ja pesintä voi jäädä kokonaan väliin. Seuraavana keväänä muuttajien määrä on hyviä pesimävuosien jälkeisiä keväitä pienempi. Tilastollisesti merkittävää aineistosta muutosta ja siinä tapahtuvista muutoksista kerätään Suomen alueellisten lintuyhdistysten lintuasemilla. Siihen tuovat oman lisänsä ne aktiiviset harrastajat, jotka kirjaavat muuttohavaintonsa BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelimelle, ja ne aktiivit, jotka laativat näistä yhteenvetokatsauksia, joita voi yleisimmin lukea näiden yhdistysten omista julkaisusarjoista.

Olen kahdessa kokoamassani lintuharrastusantologiassa hakenut syitä siihen, miksi ylipäätään harrastamme lintuja. Kokemuksia on miltei yhtä monta kuin niistä kertojia. Itse annoin Minna Pyykölle radiohaastattelussa syiksi muun muassa sen, että lintuihin ja niiden vuodenkiertoon voi luottaa.

Vaikka muurit sortuisivat ympärillä, linnuissa on asioiden toistuvuuden tuoma lohtu ja varmuus, tuttuus ja turvallisuus.

Kun mietin omia harrastusvuosieni alkuja, monia lintujen muuttoa havainnoituja keväitä Turun Rauvolanlahden havainnointikallioilla, muistan, kun lintuharrastajat mainitsivat harrastavansa ”turhuuden kallioilla” – ei se harrastamista muuten olisi ollutkaan. Vain osasta tuli lintututkijoita. Yhä edelleen eri ikäluokkien eri elämänaloilla toimivia henkilöitä voi yhdistää harrastus, jossa toistuvuudestaan huolimatta riittää oppimista lajeista, niiden tavoista, puvuista, i´istä, sukupuolesta, äänistä: tuttuja ja uusia kohtaamisia lintujen kanssa, keväitä elämän mitalle.

Kun olet sinut kevätmuuton kanssa, on aika tutustua syysmuuttoon….

 

Kaikki artikkelin kuvat: Ari Linna

 

 

 

 

Leave a comment

Your email address will not be published.