A A A

Jaksaa, jaksaa – miten jaksaa?

Jaksaa, jaksaa – miten jaksaa. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat nyt keskiössä kiireen ja työpaikkastressin puristaessa 100-vuotiasta Suomea. On entistä tärkeämpää miettiä, miten tehdä työtä yhdessä niin, että se sujuu. Lue lisää rakentavasta vuorovaikutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta työhyvinvoinnin työkaluina.

Miten tehdä työtä yhdessä, miten selvitä kiireestä, kilpailusta ja stressin tunteesta työpaikalla. Katselen työtä ja työssä jaksamista työhyvinvoinnin ja rakentavan vuorovaikutuksen vinkkelistä. Valmennan Espoossa monenlaisia ryhmiä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja voimavarakeskeiseen ajatteluun. Esimiehet tilaavat tällä hetkellä näitä vuorovaikutteisia ja toiminnallisia työhyvinvointipäiviä tukeakseen työntekijöiden jaksamista.

Olen valmentanut erilaisia ryhmiä yli 30 vuotta toiminnallisin menetelmin ja koskaan aikaisemmin ihmisten jaksamisen rajat eivät ole olleet näin tiukilla. Pelko työpaikan säilymisestä ja omasta jaksamisesta nakertaa. Esimiesten rajat paukkuvat liian hallinnon, byrokratian ja jatkuvien organisaatiomuutosten alla. Tuntuu, että arjen KOHTAAMISEEN, alaisten kuunteluun ja yhteiseen asioiden sopimiseen ei ole aikaa. Luottamus tuntuu horjuvan kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen puutteessa. Väärinkäsitykset jäävät elämään ja muodostavat tyrmäysketjuja ja kupppikuntia työpaikalle.

Väärinkäsitykset jäävät elämään ja muodostavat tyrmäysketjuja ja kupppikuntia työpaikalle.

Miten tehdä työtä yhdessä niin että se sujuu

Esittelen tässä Espoossa pidetyistä tyhypäivistä kootun Top Ten 10 -listauksen siitä, miten työ ja arki sujuisivat näiden työyhteisöjen mielestä parhaiten. Kyseessä on siis ”kentän” kokemuksien purku. Kriteereiksi ja arvoiksi listattiin seuraavat: 1. ystävällisyys, 2. toisten kuuntelu, 3. tilanteissa joustaminen, 4. aitous, 5. huumorin hyödyntäminen työkaluna, 6. luotettavuus, 7. rehellisyys, 8. suora puhe ja kommunikointi, 9. ihmistuntemus ja 10. suomalainen sisu.

Olen pohtinut usein tätä listausta, jonka laadinnassa olivat mukana myös yksiköiden esimiehet. Yllätyin, että ystävällisyys arvona nousi noinkin korkealle ja myös siitä, että kaikki ryhmät tiesivät heti nimetä sen työntekijän, johon voi luottaa ja jonka kautta hyvä kiertää ja jolta voi aina kysyä neuvoa. Tilanteissa JOUSTOA pidettiin myös korvaamattomana yhteistyön ytimenä. Sekä että -ajattelua korostettiin joustamisen apuna, joko tai -ajattelu sulki pois mahdollisuuksia kuulla toisen mielipide ja ymmärtää erilaisia näkökulmia.

Ryhmät tiesivät heti nimetä sen työntekijän, johon voi luottaa ja jonka kautta hyvä kiertää.

Ryhmien mielestä suomalaisella sisulla, aitoudella ja rehellisyydellä on selvitty ja selvitään paljosta. Osallistujat valitsivat listalta niitä asioita ja arvoja, joita oma työyhteisö tarvitsee ja joihin se haluaa sitoutua. Listan aiheita kokeiltiin toiminnallisen valmennuksen keinoin eli kontakti-, pari- ja ryhmätöinä. Miehet korostivat naisia enemmän huumorin merkitystä.

Työpaikan pattitilanteet valmennuscaseina

Esittelemäni tyhypäivät sisälsivät myös tilaajan oman aiheen, jota tutkailtiin toiminnallisesti. Teimme roolisimulaatioita, tulevaisuuden visiointia ja pähkäilimme rakentavan vuorovaikutuksen työkaluja työyhteisön arkea tukemaan. Stressin ja kiireen siedon ongelmat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana yhdeksi työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin haasteeksi. Tietysti on myös ihmisiä, jotka saavat stressistä virtaa.

Tyhypäivässä halutaan pysähtyä

Oman itsensä johtamista, ajan hallintaa ja läsnäolon harjoittelua toivotaan nyt usein osaksi tyhypäiviä. Toivotaan tietoisen läsnäolon, Mindfulnessin tai yleensä mielikuvaharjoitteiden tuokioita, joissa pysähdytään ja katsellaan omaa jaksamista ja haastavia tilanteita rentoutuneina. Tutkimusten mukaan kokemuksen syvyys on yksi vaikuttavuuden mittari ja tae. Siksi teemme nämä tuokiot tarkkaan ja huolella, ja osa työyhteisöjä on järjestänyt näitä tuokioita osaksi työpäivää. Tästä hyötyvät ne työntekijät, jotka tarvitsevat hiljaisuutta. Osa ihmisistä haluaa puolestaan kävellä ulkona saman ajan. Onneksi on monia tapoja katkaista työstressiä.

Kokemuksen syvyys on yksi vaikuttavuuden mittari ja tae.

Rakentava vuorovaikutus on yksi toimivan työyhteisön voimavara

Kukoistavat työyhteisöt näyttävät osaavan sopia asioista yhdessä, puhua, kuulla ja rakentaa yhteistä. Ihmisten motivaatiot pysyvät kohdillaan, jos liian työn taakka myönnetään ja siitä voi puhua yhdessä. Vastuu työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on tämän ajan iso haaste. Esittelemäni luovuutta tukevat toiminnalliset valmennukset ovat yksi, toimiva työkalu auttaa ihmisiä pysähtymään ja löytämään iloa ja voimavaroja itsestään ja työyhteisöstä.