Työpaja järjestettiin Kulttuuritalo Laikussa. Kuva: Satu Engblom / RYD
Työpaja järjestettiin Kulttuuritalo Laikussa. Kuva: Satu Engblom / RYD

Tunnista korruptio -työpaja 19.2.2022

Olli Sinivaara, RYD

RYD-ajatushautomo järjesti Tunnista korruptio -työpajan Tampereella 19.2.2022. Työpaja oli suunnattu nuorille poliitikoille, yläikärajan ollessa noin 40 vuotta. Mukaan oli ilmoittautunut vajaa 20 kunnallispolitiikassa ja poliittisissa järjestöissä toimivaa henkilöä, jotka edustivat eri puolueita.

RYD:n jäsenistä työpajan puheenjohtajana toimi Salla Nazarenko, joka työskentelee Suomen Journalistiliitossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Nazarenko on myös pitkään toiminut Transparency International Suomi ry:n hallituksessa.

Edellisen työpajan tapaan työpaja alkoi social dreaming -osiolla, jota veti RYD:n perustaja ja johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Anja Salmi. Social dreaming on menetelmä, jossa osallistujat asettuvat yhteiseen tilaan kertomaan näkemiään unia. Tavoitteena on häivyttää yhteisyydestä sekä ryhmädynaamiset että yksilöpsykologiset elementit. Menetelmän on kehittänyt ’eri värisistä hatuista’ eli organisatorisista rooleista yleisemmin tunnettu Gordon Lawrence. Tilan muodostivat lumihiutaleen muotoon asetellut tuolit, joilla istuttiin kasvot keskustasta poispäin.

Anja Salmi 2
Anja Salmi, RYD. Kuva: Satu Engblom / RYD

Social dreaming -menetelmällä pyritään tuomaan esiin ajatusten ja tunteiden yhteistä, jaettua luonnetta. Ajattelu on ihmisten välissä, ei yksilöiden omistusta tai omaisuutta. Kerrottujen unien yhteiset ja samankaltaiset piirteet toivat esiin aikakautemme elämän yhteistä tajuntaa sekä erityisesti ajankohtaisia huolia.

Työpajan ajankohtana Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut vielä alkanut, mutta sen uhka oli jo vahvasti läsnä. Niinpä unissa oli paljon tankkeja ja miehitettyjä paikkoja. Kiinnostava havainto oli myös korona-aiheen lähes täydellinen puuttuminen unista. Unia reflektoitaessa kysyttiinkin, onko pandemiaan jo totuttu tai turruttu, kun taas sodan uhka Ukrainassa oli uusi, ajankohtainen huoli.

Työpajan seuraavassa osiossa Jaana Hallamaa piti alustuksen aiheesta ”Korruptio
yhteisöperversiona”. Hän esitteli ajatuksia korruptiosta yhteisöperversiona, jossa jokin organisaatio tai ryhmä alkaa keskittyä muuhun kuin perustehtäväänsä.

Hallamaa kysyi, onko olemassa erityistä suomalaista korruptiota, jota meidän on vaikea nähdä. Vaikka Suomi on usein kansainvälissä vertailuissa korruptoitumattomuuden mallimaa, itsetyytyväisyyteen ei ole syytä. Sen sijaan on pohdittava, millaisia erityisiä korruption muotoja meiltä löytyy.

Jaana Hallamaa, RYD. Kuva: Satu Engblom / RYD
Jaana Hallamaa, RYD. Kuva: Satu Engblom / RYD

Esityksen mukaan korruptio on aina suhdekäsite, koska se luo sidoksia. Kyse on siitä, milloin luottamuksellisuuden verkosto muuttuu yhteisten salaisuuksien kudokseksi. Vähitellen ryhmä itse voi muuttua tehtäväksi, jota se alkaa hoitaa. Korruption taustalla ovatkin vahvasti ryhmädynaamiset prosessit, jotka tähtäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen ja suojaamiseen perustehtävänkin hoitamisen uhalla. Ryhmäprosesseihin on vaikea puuttua, koska ne ovat usein tiedostamattomia. Ryhmän paine rajaa ja suuntaa yksilön harkintaa.

Kuva: Satu Engblom / RYD

Hallamaan alustuksen jälkeen teemasta keskusteltiin pienryhmissä. RYD:n jäsen Olli Sinivaaran vetämässä pienryhmässä pohdittiin syitä sille, miksi juuri meidän kansallisessa dynamiikassamme ’hyvä veli’ -tyyppinen korruptio on kehittynyt vahvaksi. Esille nousi ajatus, voisiko tällä olla yhteys suomalaiseen maanpuolustukseen ja pienen valtion selviytymiseetokseen suurvallan kainalossa. Suomen puolustusratkaisu on edellyttänyt vahvaa paikallista verkostoitumista elinkeinoelämän, järjestöjen ja viranomaisten välillä. Kun tähän on liittynyt voimakas yhteisen selviytymisen eetos ja kyseenalaistamaton suurempi päämäärä, ikään kuin sivutuotteena rakentunutta ’hyvä veli’ -kulttuuria ei ehkä ole osattu pitää kovin pahana asiana.

Lounaan jälkeen vuorossa oli Transparency International -järjestön edustajan puheenvuoro, jonka piti Salla Nazarenko. Näkemyksellisessä puheenvuorossaan Nazarenko esitti neljä pointtia suomalaisesta korruptiosta ja sen torjunnan vaikeudesta. Ensinnäkin maailman tunnetuin korruptioindeksi CPI ei mittaa suomalais- tai pohjoismaistyyppistä korruptiota ja siksi sen käyttö on jopa ongelma suomalaiselle korruptiontorjunnalle. Toisekseen suomalainen korruptio on säilynyt vuosikymmenet hyvin samanlaisena ja ehkäisykeinot ovat kyllä tiedossa. Kolmanneksi tavallisten ihmisten ja poliittisen eliitin käsitykset siitä, onko meillä korruptiota vai ei, eroavat paljon toisistaan. Neljäs pointti oli ikään kuin looginen johtopäätös edellisistä: Suomessa ei ole poliittista tahtoa korruptiontorjuntaan.

Salla Nazarenko, RYD, Transparency International Suomi. Kuva: Satu Engblom / RYD
Salla Nazarenko, RYD, Transparency International Suomi. Kuva: Satu Engblom / RYD

Työpajan viimeisessä osiossa päästiin tutustumaan Olemattoman kunnan toimintaan draamallisten kohtausten kautta. Fiktiivisestä suomalaisesta Olemattoman kunnasta oli löydettävissä paljon tuttuja ja tunnistettavia piirteitä. Kohtausten lähtökohtana oli uuden kunnanjohtajan, Siirin, saapuminen Olemattomaan, jossa hänet otti vastaan valtuuston puheenjohtaja Kati ja sivutoiminen hallintojohtaja Pekka. Käsikirjoitus oli RYD:n, ja kohtaukset oli sovittanut ja ohjannut näyttelijä, näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä. Näyttelijät olivat Anna-Sofia Tuominen, Jonnakaisa Risto ja Taisto Oksanen.

Työpajan näyttelijät Taisto Oksanen, Jonnakaisa Risto ja Anna-Sofia Tuominen. Kuva: Satu Engblom / RYD

Korruptiota yhteisöperversiona lihallistaneiden kohtausten jälkeen niiden tilanteita analysoitiin. Karikaatyrin ja kärjistetyn satiirin keinoja hyödyntäneet kohtaukset saivat aikaan innostunutta keskustelua kätketyistä valtarakenteista ja tausta-asetelmista. Tilanteita tunnistettiin liiankin tutuiksi. Syntyi jaettuja oivalluksia ryhmädynaamisten voimien vaikutuksesta kunnallispolitiikassa ja yhteiskunnan toiminnassa laajemminkin.

Tunnista korruptio -työpajan antia puitiin loppukeskustelussa. Loppukeskustelun perusteella osallistujat olivat ilahtuneita, jopa positiivisesti yllättyneitä työpajan annista. Moni kertoi olleensa hieman ennakkoluuloinen ja ihmetelleensä esimerkiksi ”mikä ihmeen social dreaming”. Kuitenkin heille osoittautui, että social dreaming oli rohkeudessaan ja avoimuudessaan oivallinen keino luoda tila vapaalle ja suoralle keskustelulle. He kiittivät työpajaa sen tarjoamasta mahdollisuudesta kriittiseen ja avoimeen keskusteluun, jota normaalisti on vaikea käydä.

RYD:n jäsenet olivat kiitollisia ja vaikuttuneita työpajan osallistujien aktiivisuudesta ja läsnäolosta. Alun Social dreamingilla avattu yhteinen, dialoginen tila pysyi avoinna koko työpajan ajan.

Jaa tämä

Facebook
Twitter
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.